Villihevosten salatut elämät

87639084Tutkijat ovat jo pitkään selvittäneet parhaita tapoja kouluttaa ja kohdella kesytettyjä hevosia, mutta villihevosten käytös on pitkälti jätetty huomiotta kun vasta viime aikoina tätä puutosta on ryhdytty korjaamaan. Pitkäaikainen villihevosten tutkimus on osoittanut tavanomaisen oletuksen uroskeskeisestä vallanjaosta olevan väärä. Itse asiassa yleensä tammat määrittelevät tahdin, käyttäen hyväkseen taktiikoita kuten yhteistyö ja sinnikkyys.

Hevoset ovat epätavanomaisia kavioeläimiä siinä mielessä, että ne eivät vaella suurissa laumoissa. Villihevoset elävät vuoden ympäri pienissä 3-20 yksilön ryhmissä, joiden ydin muodostuu liittoutuneista tammoista ja heidän jälkikasvustaan. Lisäksi on havaittu, että kuten ihmisillä, saattaa hevosille olla yksittäiset siteet tärkeämpiä kuin ryhmäidentiteetti.

Sidokset voivat perustua sukujuuriin, mutta usein perusteena toimii yksilölliset mieltymykset. Nämä mieltymykset voivat muuttua, joten ystävyydet voivat päättyä, varsat kasvaa ja siirtyä elämään toisaalle, naaraiden ja urosten väliset suhteet voivat toimia tai ei. Jos jotain, niin ovat hevosten suhteet myrskyisiä ja villihevosten tarkkailu voikin olla kuin saippuaoopperan seuraamista: jatkuvana alavireenä on havaittavissa kinastelua, valta-asemista ja yksilöllisestä tilasta tai luottamuksesta ja petoksesta taistelua.

Vaikka yleisesti on ajateltu oriiden olevan valtaa ja haaremia pitäviä johtohahmoja, on villihevosten tarkkailu osoittanut niiden olevan lähinnä mukana roikkuvia ryhmän jäseniä kun tammat määräävät tahdin. Lisäksi tammat toisinaan suosivat tiettyjä oreja ja vastustavat yllättävän sinnikkäästi niitä joista eivät pidä, jopa kun kyseinen ori on saavuttanut aseman lauman johtavana oriina.

On jopa havaittu naaraskaksikon tekevän kiiman aikaan yhdessä retkiä oman laumansa ulkopuolelle, josta on päätelty niiden pitävän omasta elinalueestaan mutta suosivan toisen lauman oriita. Vaikuttaakin siltä, että toisin kuin oriiden ei tammojen tarvitse ryhtyä suuriin taistoihin saadakseen haluamansa, vaan sen sijaan ne käyttävät sinnikkyyttä hyödykseen. Selvitysten mukaan karkeasti puolessa tapauksista tamma ja ori ovat yhdessä rauhanomaisesti, jolloin oriin ei tarvitse ”valloittaa” tammaa vaan tämä on suostuvainen kumppani.

Erään villihevospariskunnan ympärille muodostui lauma, jonka johtoon toinen nuorempi ori pyrki pitkän aikaa. Kun vallanvaihdos viimein onnistui, taisteli tamma useita viikkoja vapaudestaan palata aikoinaan valitsemansa ori luo, ja lopulta onnistuikin karkaamaan ja liittymään tämän seuraan vielä vuosiksi ennen sen kuolemaa. Loppujen lopulta villihevosten käytöksestä ei ole voitu vetää muita vahvoja johtopäätöksiä, kuin että ne erittäin harvoin valitsevat elää yksin.